Tietokoneet ovat aina pullollaan pullonkauloja, ja yksi kuuluisimmista on Amiga 1200:n emolevyn hidas IDE-liit�nt�. Hampaiden kiristelyn ja itkun tuhertamisen voi kuitenkin onneksi lopettaa, sill� kiertoteit� ongelmaan on tarjolla.

Vanhan polven amigistien mieliss� kiintolevyliit�nt�jen ylivoimainen ykk�nen on tietysti nopee ja upee SCSI. Mutta IDE- ja SCSI-levyjen hintaerojen kasvettua v�hitellen tyrm��v�n suuriin mittoihin on valtaosa populaatiosta joutunut nielem��n ylpeytens� ja siirtym��n IDEalistiksi. Power Flyer on yksi keino ottaa IDE-py�rittimens� siirtonopeudesta mahdollisimman paljon irti, eik� lysti edes maksa juurikaan enemp�� kuin vastaavan tehoinen SCSI-ohjain.

Vauhdin hurmaa ja perusturvaa

Power Flyer korvaa koneesi vakio-IDE:n kahdella nopealla EIDE-portilla, joista kumpaankin voi liitt�� kaksi laitetta. Molemmat liit�nn�t on sek� puskuroitu ett� terminoitu, joten edes nelj�n laitteen k�yt�ll� ei tarvitse pel�t� ylikuormittavansa koneen datav�yli�. Flyer tunnistaa automaattisesti siihen liitettyjen laitteiden tukemat siirtomoodit ja vaihtaa nopeimmat mahdolliset k�ytt��n. Siirtomoodeja (PIO eli Programmed Input/Output) on k�ytett�viss� kolme, PIO0, PIO3 ja PIO4. A1200:n oma IDE-liitin pystyy k�ytt�m��n levyj� vain hitaimmassa PIO0-tilassa. Flyerin ajuriohjelma tunnistaa my�s k�yt�ss� olevan prosessorin ja valitsee sille optimoidut siirtorutiinit.

Flyer liitet��n A1200:aan Kickstart-ROM-piirien kannoille, joten sill� on suora p��sy koneen datav�yl�lle t�ydell� leveydell�. Laite onkin emolevyn liit�nt�ns� osalta t�ysin 32-bittinen, mik� selitt�� suuren siirtonopeuden. Flyer on konfiguroitu samalle Chip-muistialueelle kuin emolevyn IDE-portti. Ratkaisu mahdollistaa sen hienon ominaisuuden, ett� ohjaimen ykk�sportissa olevat asemat n�kyv�t koneelle jo ennen ajuriohjelman k�ynnist�mist�, aivan kuin ne olisivat emolevyn omassa liittimess�. Niinp� koneen kylm�k�ynnistykseen ei tarvita k�ynnistyslevykett�, kuten esimerkiksi Surf Squirrelin tapauksessa. Tosin haittapuolena on, ettei Flyerin asentamisen j�lkeen emolevyn IDE-liittimess� saa olla en�� mit��n laitetta kytkettyn�.

Kuva: Power Flyer kurkistaa tornin johtoviidakon keskelt�.

Yksi Flyerin tuomista mukavuuksista on se, ett� ATAPI-CD-ROM-asemat toimivat nyt A1200:n oman scsi.devicen avulla eiv�tk� tarvitse mit��n ulkoisia laiteajureita (kuten IDEfix tai atapi.device). CD-ROM-tiedostoj�rjestelm�ksi kelpaa mainiosti AmiCDFS 2.40 tai sen vanhempi ilmainen versio AmiCDROM 1.15, jotka molemmat l�ytyv�t Aminetist�. Power Flyeria tukee my�s uusi ja monipuolinen kaupallinen CD-tiedostoj�rjestelm� AllegroCDFS. Siin� on ensimm�isen� Amigalla tuki UDF:lle, joka on video-DVD-levyjen formaatti. Itsell�ni ei ole viel� AllegroCDFS:��, eik� sen puoleen DVD-asemaakaan, mutta DVD-tuki saa kyll� tulevaisuuden n�ytt�m��n paljon valoisammalta.

Flyerin omistaja voi kauppareissulla k�ydess��n huoletta ostaa vaikkapa kymmenen gigatavun kiintolevyn. Laite nimitt�in jakaa nelj�n gigatavun rajan ylitt�v�t levyt automaattisesti n�kym��n koneelle useina korkeintaan tasan nelj�n gigan kokoisina levyin�. Niinp� uudella j�ttilevyll� voi turvallisin mielin jatkaa vaikka vanhan tutun FFS:n k�ytt��. Haittapuolena on, ettei ilmeisesti tuon rajan ylitt�v�n kokoista yksitt�ist� tiedostoa voi luoda. Sellaiselle kun saattaisi tulla tarvetta esimerkiksi kirjoittavien DVD-RAM-asemien yleistyess�, jos joutuu k�ytt�m��n levyn poltossa image-tiedostoa. T�ll� hetkell� DVD-RAM-levylle mahtuu 2,6 Gt molemmille puolille, eli yhteens� yli viisi gigatavua. T�n� syksyn� myyntiin tulevissa DVD-RW-asemissa tallennuskapasiteetti on jo kolme gigatavua levypuolta kohti. Osion maksimikokoa en ole itse pystynyt testaamaan, sill� en viel� edes omista siihen riitt�v�n suurta kiintolevy�, joten en voi sanoa mit��n varmaa asiasta.

Nyt tiukkana, sanoi Flyer!

Asennus on melko hankala toimenpide piirikantojen ylett�m�n tiukkuuden takia. Kantoihin tulevat Flyerin piikit ovat py�reit�, eiv�tk� litteit� kuten ROM-piirien jalat, joten laitteen saaminen paikoilleen vaatii enemm�n voimaa kuin piirien. Tilannetta viel� pahentaa se, ett� Flyerin tapauksessa joutuu painamaan kaikki pinnit kiinni molempiin kantoihin yht� aikaa. Emolevy onkin siin� tilanteessa melkoisella rasituksella, joten kannattaa ehk� ottaa sen alapuolinenkin suojapelti kokonaan pois ja laittaa emolevy tasaiselle alustalle, jottei se taivu murtumispisteeseen asti. Kun kortti on paikallaan, laitetaan ROM-piirit Flyerin ROM-kantoihin, jotka ovat samalla kohdalla kuin alkuper�iset. Kokonaisuus viel� kiinnitet��n nippusiteill� ROM-piirien kantojen alta. Sen j�lkeen on kyll� hankala en�� vaihdella ROMeja uudempiin, joten mahdollinen KS3.1-p�ivitys kannattaa tehd� samalla kun hankkii Power Flyerin.

Kortin asettelussa ROM-kannoille on oltava tarkkana, sill� niiss� on yksi aukkopari enemm�n kuin itse piireiss� tai Flyerissa on jalkoja. Ylim��r�iset aukot on varattu suurempien ROM-piirien asennusta varten, sill� A1200:aan voi asentaa yhden megatavun verran ROM-muistia. Tosin suurempien piirien asennus ei onnistu en�� Flyerin hankinnan j�lkeen, sill� Flyerin kannat ovat vain nykyisille piireille sopivaa kokoa. Laitteen asennus on selostettu manuaalissa hyvin tarkasti ja runsaiden valokuvien kera. Kuvat ovat tosin melko pieni� ja hiukan liian tummia.

Flyerin piirilevyyn nauhakaapelilla yhdistetyll� pienell� erillisell� kortilla on piirikanta, joka t�ytyy painaa nurinp�in A1200:n Gayle-piirin p��lle. Sekin on melko tiukka laittaa, mutta ei onneksi niin tiukka kuin ROM-kannat. Lis�ksi sen perillemenonkin huomaa paremmin, sill� kanta napsahtaa kuuluvasti menness��n paikoilleen. Sen irtisaaminen voikin olla sitten jo toinen juttu, ainakin jos haluaa ettei Gayle irtoa juotoksistaan piirilevylt� kannan mukana... Lopuksi viel� yhdistet��n Flyerista yksi erillinen kytkent�lanka emolevyn IDE-liittimen piikkiin 39, jotta A1200:n kiintolevy-LED palaa n�tisti levytoimintojen aikana kuten aina ennenkin.

Ohjelmiston asennus tapahtuu normaaliin tapaan installer-ohjelman avulla. Asennuksessa Startup-Sequenceen tulee muutama rivi lis��. Lis�ys k�ynnist�� bootissa Flyerin ajuriohjelman ATA3.driver, joka ottaa my�s ohjaimen kakkosportin k�ytt��n ja vaihtaa kaikki liitetyt asemat k�ytt�m��n nopeinta mahdollista siirtomoodia. Ajuri j�� muistiin ja on resetin kest�v�, joten seuraavassa resetiss� my�s kakkosportin asemat n�kyv�t k�ynnistysvalikossa.

"Olisinpa tiennyt t�m�n!"

Ennen Power Flyerin ostop��t�st� on ehdottoman t�rke�� tarkistaa koneensa kelloportin piikkien sijoitus. Siin� on nimitt�in ollut eroja valmistussarjojen v�lill�, ainakin Flyerin manuaalin mukaan. Koneen edest� katsottuna kelloportin piikkien on oltava liitinalueen oikeassa puoliskossa, ja sen vasemmassa puoliskossa emolevyll� tulee n�ky� pelk�t k�ytt�m�tt�m�t paikat toiselle satsille piikkej�. Jos piikit ovat vasemmassa p��dyss� tai niit� on koko alueen matkalla, ei Flyerin asennus onnistu, sill� sen piirilevy ylt�� kelloportin vasemman p��dyn kohdalle asti (ja Chip-RAM-piirien p��lle).

Toinen huomioitava asia on, ett� piirilevy ylt�� n�pp�imist�kontrolleripiirin reunalle asti, joten ennen laitteen ostoa kannattaa kysy�, mahtuuko se koneeseen yht� aikaa esimerkiksi BlizzardVision-n�yt�nohjaimen kanssa, jos suunnittelee sellaisen hankintaa. Kelloporttiin liitett�vien laitteiden k�ytt� Flyerin kanssa onnistuu, mutta vaatii lyhyen jatkokappaleen Flyerin l�pi. Jatkokappale ei kuulu laitteen hintaan, joten se on hankittava erikseen tai teht�v� itse. Kelloportin jatkeen pituus ei saa ylitt�� nelj�� senttimetri�, sill� kyseiseen porttiin tulee muutamia koneen osoite- ja datav�yl�n linjoja.

Kun asennus on sitten lopultakin valmis, huomataan yll�tt�en, ettei A1200:n peltisen suojakotelon yl�osa ehk� mahdukaan en�� kiinni. Noh, tornikoteloissahan on h�iri�suojaukset omasta takaa, mutta p�yt�kotelossa majaileva Amiga kyll� vaatisi suojapellin s�ilytt�misen ennallaan. Vaikka emolevyn kellotaajuus ei mik��n kunnioitusta her�tt�v�n suuri olekaan, aiheuttaa se silti kohtalaisen voimakkaita radioh�iri�it� ilman suojausta.

IDE-kaapelin ja laitteiden liitt�misess� on varmistettava, ett� ne tulevat oikein p�in. Flyerin liitin on toisin p�in kuin emolevyn vastaava, joten erehtymisen vaara on olemassa. Erityisen tarkkana on oltava tihe�n 44-piikkisen liittimen k�yt�ss�, siin� kun on mukana my�s k�ytt�j�nnitteet, joten v��rin kytkeminen voi olla tuhoisaa. Valmistaja suosittelee ennen levyjen liitt�mist� ohjaimeen kokeilemaan sit� tyhj�n�, jotta voi varmistaa, ett� kone yleens� yh� k�ynnistyy. Mik�li n�kyviin ilmestyy normaali alkuanimaatio, joka kehottaa laittamaan k�ynnistyskorpun asemaan, voi seuraavaksi kokeilla k�ynnistyskiintolevyn kytkemist� kaapeliin, ja mik�li sekin toimii, kytke� loput laitteet. (Kaikki kytkenn�t tehd��n tietysti virtojen ollessa sammutettuna, mutta senh�n toki jokainen jo tiet��kin...)

Levyn, jolta kone halutaan k�ynnist��, on oltava ykk�sportissa masterina. Rajoitus koskee vain kylm�k�ynnistyst�, resetvalikosta voi koneen bootata milt� tahansa Flyeriin liitetylt� asemalta (mukaanlukien Zip ja LS-120). Ykk�sportille on valittavissa joko 40 tai 44 pinnin liitin (3,5:n tai 2,5:n tuuman levy). Molempia ei tietenk��n saa kytke� yht� aikaa. Kakkosportille on ainoastaan 40-piikkinen liitin. Samaan kaapeliin ei kannata sijoittaa nopeaa (PIO3 tai PIO4) ja hidasta (PIO0) moodia k�ytt�vi� asemia, koska silloin kyseinen portti toimii aina hitaammalla nopeudella. Nopeiden moodien levyjen (PIO3 ja PIO4) v�lill� t�t� rajoitusta ei ole.

IDE-liit�nn�n reset-linja (kaapelin johtimessa 1) v�littyy Flyerin l�pi, joten CD-ROM-asemat kolistelevat lukup�it��n jokaisessa resetiss�. Turhaan kolisevat, sill� siit� ei ole mit��n hy�ty� normaalik�yt�ss�, ja tuskinpa se kuitenkaan riitt�� vikatilanteitakaan ratkaisemaan. Haittaakaan siit� tuskin silti on. Sit� paitsi sama ominaisuus kuuluu my�s perus-IDE-porttiin.

Gentlemen, start your engines!

Kylm�k�ynnistyksen aikana Flyerin ajuri ei tietenk��n ole viel� muistissa, joten kiintolevy toimii silloin vain emolevyn IDE-liit�nn�n nopeudella. Startup-Sequencessa ajetaan kuitenkin yleens� niin pieni� tiedostoja, ett� kiintolevyn lukunopeudella on k�ynnistymisaikaan v�hemm�n merkityst� kuin levyn hakuajalla.

"Mutta ent�s se nopeus sitten? Kerro nyt jo!" Hyv� on, seuraavassa taulukossa on Flyerin kautta saavutettu lukunopeus hiukan vanhahtavilla kahden gigatavun kiintolevyill�ni, mitattuna ScsiSpeed 4.2-ohjelmalla, kahdella eri puskurikoolla (32 kt ja 256 kt).

Levyill� k�ytetyn tiedostoj�rjestelm�n nopeudesta tietysti riippuu, kuinka paljon k�yt�nn�n nopeus poikkeaa raakanopeuden sanelemasta maksimiarvosta. K�yt�nn�n testin� kokeilin suurten tiedostojen siirtoa kopioimalla IMDb:n datatiedostoja, joita on noin 210 megatavua. Niiden kopiointi levylt� toiselle samassa portissa toimi hiukan yli kaksi megatavua sekunnissa. Kopiointinopeuteen osaltaan vaikutti PFS2-tiedostoj�rjestelm�n k�ytt�, mutta nopeutta saa huomattavasti lis�� my�s FFS:ll� nostamalla levyn blokkikoon vaikkapa kahteen kilotavuun. Kopiointinopeus nousisi tietysti viel� olennaisesti lis��, jos k�ytett�viss� olisi edes hiukan nykyaikaisempia kiintolevyj�. :-/

Vaikka yhteys Flyerilta emolevylle toimiikin nopeasti, lopputulosta rajoittaa tiedonsiirto Flyerin k�ytt�m�n Chip-muistialueen ja varsinaisen kohteen v�lill�. Lis�ksi kyseinen siirto tapahtuu t�ysin ohjelmallisesti, joten se vie runsaasti prosessoritehoa. Tosin niinh�n se vie emolevyn omaa IDE-porttiakin k�ytett�ess�, mutta vain selv�sti huonommalla hy�tysuhteella.

Hienos��t�� ilman lekaa

Silt� varalta, ettei Flyerin ajuri tunnistaisi jotain liitetyist� asemista oikein, voi asemien siirtomoodeja vaihtaa my�s k�sin ATA3Prefs-ohjelmalla. K�yt�nn�ss� sit� ei pit�isi tarvita, ellei porttiin kytket� jotain ep�standardia tai ikivanhaa laitetta. Kokeilin kerran er�st� lainassa ollutta 170-megaista yli viisi vuotta vanhaa Conner CP30174E -kiintolevy�, ja Flyer tunnisti senkin heti oikein, joten tuskinpa asetuksia joutuu koskaan k�ytt�j� muuttelemaan. Samalla asetusohjelmalla voi tarvittaessa my�s asettaa ATA3.driverin tilaan, jossa se ei s�ily koneen muistissa resetin yli, kuten se normaalisti oletuksena tekee.

Ajamalla shelliss� komentorivilt� Flyerin ajuriohjelma ATA3.driver ik��n kuin normaalina komentona voi varmistaa, ett� kaikki k�yt�ss� olevat IDE-laitteet on tunnistettu oikein. Ohjelma antaa omassa koneessani seuraavan n�k�isen tulosteen:

Ilmoituksesta n�kee kaiken tarpeellisen aina asemien sijoituksia ja niiden siirtomoodeja my�ten, k�ynnist�m�tt� edes HDToolboxia. Erinomaista! Huomaa, ett� jos ATA3.driveria ei ole k�ynnistetty Startup-Sequencessa, sen ensimm�inen ajokerta shelliss� vain aktivoi ajurin muistiin ja vasta toinen antaa t�llaisen tulosteen.

Vaihdettavaa mediaa k�ytt�v�t asemat kuten CD-ROM toimivat Flyerin kautta hyvin siin�kin mieless�, ettei levyn vaihtoa tarvitse v�ltt�m�tt� tutkia pollauksella. Keskeytyspohjainen levynvaihdon tunnistus tulee automaattisesti k�ytt��n, jos asema itse (ja k�ytetty CD-tiedostoj�rjestelm�) vain tukee sit�. Sen huomaa siit�, ettei aseman tai IDE-ohjaimen LED v�lky kolmen sekunnin v�lein kuten yleens�, vaan pysyy pime�n�, vaikkei asemassa olisikaan levy�. Varsinainen haitta ohjelmallisesta levynvaihdon pollauksesta on se, ett� se vie useimmilla ohjaimilla hiukan prosessoritehoa kolmen sekunnin v�lein, mik� voi hankaloittaa aikakriittisten ohjelmien virheet�nt� toimintaa ja saattaa jopa aiheuttaa pieni� nyk�yksi� animaatioihin. Suurimman osan uudemmista CD-ROM-asemista luulisi tukevan keskeytyspohjaista levynvaihdon tunnistusta, ja ainakin oma Mitsumini niin tekee, vaikka onkin jo yli vuoden vanha malli.

Plussat ja miinukset

+ nopeus perus-IDE:hen verrattuna
+ automaattinen toiminnan optimointi
+ vakiona ATAPI-, Zip-drive- ja LS-120-tuki
+ toimii my�s ilman ajuria (kuin emolevyn IDE-portti)
+ liit�nn�t puskuroitu ja terminoitu
+ poistaa 4 Gt:n ongelman ilman softamuutoksia(!)
+ yhteensopivuus uusimpienkin IDE-levyjen kanssa
+ kopiointi levyjen v�lill� nopeaa samassakin portissa
+ helppo ohjelmiston asennus

- tiukka kovopuolen asennus
- tulee ehk� osittain samalle kohdalle kuin BVision?
- irrotus ehk� vaikeaa repim�tt� Gaylea mukana
- kelloportin k�ytt� vaatii jatkopalan Flyerin l�pi
- CPU-teho maistuu
- Chip-muistin hitaus saattaa ehk� rajoittaa nopeutta
- korkeahko hinta (mink�s teet, erikoistuote...)

Kirjoittajan tavoittaa s�hk�postitse osoitteesta jpiippo@ratol.fi tai Sakunetist� nimell� Jarmo Piippo.